Koti-ikävästä

Kävi hauska juttu tossa viime vuoden puolella. Mun veli laittoi mulle viime yksi päivä viestiä, että hänen kaverin sisko on myös muuttanut Raumalle Helsingistä ja on aikalailla samassa tilanteessa mun kanssa. Mun veli oli sitten antanut hänelle mun yhteystiedot ja on ollut ihan super kiva vaihtaa jonkun muunkin kanssa ajatuksia siitä, kuinka erilaista on nyt asua täällä. Ihan super juttu on myös se, että sain samalla uuden kynsipaikan täältä Raumalta hehe!

Tähän mennessä olen myös ehtinyt aloittaa kahdet uudet duunit täällä. Ehdin lomailla pari viikkoa ja voin suoraan sanoa että ne pari viikkoa oli ihan tarpeeksi. Mä olin lastentarvikeliikkeessä jouluapuna melkein kaksi kuukautta ja nyt aloitin työt Vanhassa Raumassa sijaitsevassa vaateliikeessä ja olen tykännyt siitä ihan hirveästi, vaikka välillä onkin hieman hiljaisempia hetkiä. Olen myös tässä ajatellut vähän opintoja ja käynkin tsekkaamassa pääsykokeet nyt keväällä.

Välillä vieraalla paikkakunnalla on myös vaikeaa. Olin aina asunut Helsingissä ja Vantaalla, joten perhe ja kaikki ystävät olivat tosi lähellä ja tukea ja turvaa oli aina tarjolla. Mun vanhemmat kävivät täällä Raumalla noin viikko sitten ja kyllä ikävä on kova kun tajuaa ettei porukoille voi milloin vain mennä yökylään. Töiden takia mulla on aika harvoin kahta vapaapäivää putkeen, joten en pääse käymään Helsingissä kuten alunperin suunnittelin. Onneksi saan tukea Raumalla asuvalta Miljalta, joka on samass tilanteessa mun kanssa sekä vanhalta ystävältäni Katalta, joka muutti kesällä jenkkeihin koripallon perässä. Katan kanssa puhutaan aina maratonpuheluita ja Miljan kanssa tehdään mitä ikinä Raumalla voikaan tehdä.

Nyt meillä on ilmeisesti selvät sävelet sen kanssa, kauanko asutaan täällä, ja on mukavaa tehdä jo tulevaisuuden suunnitelmia!